Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 diabetesta sairastaa Suomessa arviolta 500 000 henkilöä. Tauti kehittyy usein hitaasti ja taudin alkuvaihe on usein oireeton. Tästä syystä tietämättömyys taudin sairastamisesta alkuvaiheessa on yleistä.

 

Taudissa elimistön veren glukoosipitoisuus on kohonnut pitkäaikaisesti. Verensokerin kohoamisen syinä ovat insuliinin erityksen väheneminen ja insuliinin vaikutuksen heikkeneminen elimistössä.

 

Taudin kehittymisen taustalla ovat geneettiset tekijät sekä elintavat. Taudin riskitekijöitä ovat perinnöllinen alttius, ikä, ylipaino, kohonnut kolesteroli, kohonnut verenpaine, huono ravitsemus, vähäinen fyysinen aktiivisuus, univaje sekä tupakointi.

 

Tyypin 2 diabetes todetaan usein pitkäaikaisen verensokerin, paastoverensokerin tai sokerirasituskokeen avulla. Taudin hoidossa ravitsemuksella ja liikunnalla on tärkeä rooli. Joissain tapauksissa tarvitaan myös lääkehoitoa.

 

Vinkki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja diabetesliiton sivuilla pystyt tekemään tyypin 2 diabeteksen riskitestin.

 

 

 

 

Muistisairaudet

Suomessa etenevää muistisairautta sairastaa vajaa 200 000 suomalaista. Uusia tapauksia tulee vuosittain noin 14 500. Yli 65 -vuotiaista noin joka kolmas on kertonut ajoittaisista muistiongelmista mutta vain harvemmin taustalla on etenevä muistisairaus. Ohimenevien muistihäiriöiden takana voi olla myös mm. stressiä, masennusta, väsymystä tai muita sairauksia.

 

Ikääntyessä muisti ja aivojen toiminta voivat hieman heikentyä. Muistista kannattaa huolestua, jos arjen toiminnoissa huomaa hankaluutta tai läheiset huomaavat muutoksia käyttäytymisessä.

 

Muistisairauksista käytetään myös nimitystä dementia, jolla kuvataan muistiin ja kognitiivisiin toimintoihin liittyvää oireyhtymää. Dementia itsessään ei ole sairaus.

 

Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jota sairastaa noin 70 % etenevää muistisairautta sairastavista. Toiseksi yleisin muistisairaus on vaskulaarinen dementia eli verisuoniperäinen muistisairaus. Muita yleisiä muistisairauksia ovat Lewyn kappale tautia sekä otsa- ja ohimolohkorappeumat.

 

Muistisairauksien takana on monia tekijöitä. Elämäntapoihin vaikuttamalla voidaan kuitenkin pyrkiä ehkäisemään muistisairauksia sekä tukemaan aivojen terveyttä. Aivojen terveyttä tukevat mm. sosiaalisuus, aivojen käyttö, fyysinen aktiivisuus, hyvä ravitsemus, päihteiden välttäminen, painonhallinta sekä kohonneen verenpaineen ja kolesterolin hoitaminen.

 

Vinkki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla pystyt tekemään muistisairauksien riskitestin. Testi on suunnattu 39-64 -vuotiaille.

 

 

 

 

Sydän- ja verisuonitaudit

Sydän- ja verisuonitaudit ovat tärkein yksittäinen kuolinsyy Suomessa. Sydän- ja verisuonitaudeista yleisimpiä ovat sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti sekä aivoverenkiertohäiriöt.

 

Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jonka taustalla voi olla monia sydänsairauksia. Sydämen vajaatoiminnassa sydämen pumppaustoiminta heikkenee. Sepelvaltimotaudissa yleisimmin valtimon seinämät kalkkeutuvat, joka voi aiheuttaa mm. rintakipua, sydäninfarktin tai sydänlihaksen kuolion. Aivoverenkiertohäiriössä aivojen toiminta häiriintyy mm. tukkeuman tai aivoverenvuodon takia.

 

Sydän ja- verisuonitautien yksi tärkeimmistä riskitekijöistä on korkea verenpaine. Tämän lisäksi riskitekijöitä ovat perinnölliset tekijät, kohonnut kolesteroli, diabetes, tupakointi, sekä ravinnon rasvan määrä ja laatu. Lisäksi miehillä on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

 

Sydän- ja verisuonitautien hoito on kehittynyt vuosien myötä. Elintavoilla on tärkeä merkitys hoidossa. Aina elintapojen muuttaminen ei riitä, jolloin lääkehoidon avulla voidaan hoitaa mm. kohonneita kolesteroli- ja verenpainearvoja sekä lievittää oireita ja ehkäistä tukkeumia. Lääkehoidon lisäksi myös sydämen tahdistin sekä katetri- ja leikkaushoito ovat mahdollisia.

 

Vinkki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla voit testata riskisi sairastua aivoinfarktiin ja aivoverenvuotoon FINRISKI -laskurin avulla.

 

 

 

 

Syöpä

Syöpä on yksi iän myötä yleistyvä sairaus. Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään elämänsä aikana. Kehittyneiden hoitomuotojen ansiosta syövästä kuitenkin parantuu iso osa sairastuneista.

 

Syöpätapauksia on erilaisia, joista yleisimpiä ovat keuhkosyöpä, rintasyöpä, eturauhassyöpä ja suolistosyöpä. Syövän ennusteeseen vaikuttaa paljon syöpätapaus ja sen alatyyppi. Usein parantumisen mittarina käytetään viiden vuoden elossaololukua. Esimerkiksi rintasyövän kohdalla viiden vuoden jälkeen elossaololuku on noin 90 %.

 

Syövän riskitekijöitä ovat mm. perintötekijät, tupakointi, ylipaino, liiallinen alkoholin käyttö, tulehdukset, liikkumattomuus, huono ravitsemus, liialliselle auringonvalolle altistuminen sekä kemikaaleille ja säteilylle altistuminen. Arviolta noin 5- 10 % syöpätapauksista johtuu perinnöllisistä tekijöistä.

 

Syöpätauteja voidaan pyrkiä ehkäisemään elintapoihin ja muihin riskitekijöihin vaikuttamalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan iso osa syöpätapauksista olisi ehkäistävissä elintavoilla. Syöpäseulonnat väestötasolla auttavat myös löytämään mahdolliset kasvaimet varhaisessa vaiheessa, jolloin syövän hoito on helpompaa.

 

 

 

 

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet

Tuki- ja liikuntaelimistö koostuu luustosta, lihaksista, nivelistä ja jänteistä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat Suomessa yleisin lääkärissä käynnin syy sekä työikäisillä yleisin työpoissaoloja aiheuttava tekijä.

 

Tyypillisiä ikääntyvillä ja iäkkäämmillä henkilöillä olevia tuki- ja liikuntaelinsairauksia ovat osteoporoosi, osteoporoosiin liittyvät murtumat sekä lonkan ja polven nivelrikko. Iän myötä myös erilaiset tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat aiheuttavat toimintakyvyn heikkenemistä.

 

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien kehittymisen taustalla ovat perinnölliset tekijät, elintavat sekä ympäristötekijät, kuten elimistöön kohdistuva kuormitus. Etenkin ylipaino aiheuttaa rasitusta tuki- ja liikuntaelimistöön. Hyvillä elintavoilla, liikunnalla ja kuormitustekijöihin vaikuttamalla voidaan tukea omaa tuki- ja liikuntaelimistöä.

 

 

 

Muita iän myötä yleistyviä sairauksia

Muita iän myötä yleistyviä sairauksia ovat mm. Parkinsonin tauti, keuhkosairaudet, silmäsairaudet, näkö- ja kuulo-ongelmat, vajaaravitsemus sekä lihaskato.

 

Lisäksi myöhemmin vanhuudessa voi esiintyä hauraus-raihnaus oireyhtymää. Hauraus-raihnaus oireyhtymä on tila, jossa henkilöllä esiintyy esimerkiksi yleistä heikkoutta, hitautta, laihtumista ja uupumusta ilman selkeää diagnosoitua sairautta. Oireyhtymän taustalla on usein elimistön eri fyysisten toimintojen, kuten verenkiertoelimistön, lihaksiston ja immuunijärjestelmän heikkeneminen.

 

 

 

Lähteet:
Strandberg, T., Viitanen, M., Rantanen, T., Pitkälä, K. 2006. Vanhuksen raihnaus-haurausoireyhtymä. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 2006;122(12):1495-502.

THL. 2019. Diabetes. Kansantaudit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

THL. 2019. Muistisairaudet. Kansantaudit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

THL. 2019. Sydän- ja verisuonitaudit. Kansantaudit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

THL. 2019. Syöpä. Kansantaudit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Tuki- ja liikuntaelinliitto. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.