Ikääntyviin työntekijöihin liitetään toisinaan negatiivisia mielikuvia, vaikka tutkimuksien mukaan ikääntyvät työntekijät ovat usein hyvin sitoutuneita työhön, heillä on vähemmän lyhyitä poissaoloja sekä heidän osaaminen on kehittynyt vuosien myötä. Työn tuloksellisuudessa voi näkyä se, että mahdolliset lapset eivät ole enää pieniä ja työllä voi olla jälleen suurempi merkitys elämässä.
Iän myötä kokemuksen ja osaamisen lisäksi kehittyvät usein myös mm. sosiaaliset taidot, harkintakyky, strateginen ajattelu ja elämänhallintataidot. Kokemus ja osaaminen voivat kompensoida mahdollisia fyysisessä suorituskyvyssä esiintyviä heikentymiä. Nykyään ikääntyvät ovat myös terveempiä kuin aiemmat sukupolvet.
Tällä hetkellä mielenterveysongelmat ja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat ovat suurimmat työkyvyttömyyttä aiheuttavat tekijät. Työolobarometrin (2018) mukaan ikääntyneiden työntekijöiden työkyky on aiempaa parempi mutta työn henkinen kuormittavuus on hieman lisääntynyt.
Työkyvyn tukeminen ikääntyessä
Työterveyslaitos kuvaa työkykyä nelikerroksisena talona. Talon pohja koostuu työntekijän terveydestä ja toimintakyvystä. Toinen kerros koostuu työntekijän osaamisesta. Kolmas kerros työntekijän asenteesta, arvoista sekä motivaatiosta ja neljäs kerros taas johtamisesta, työoloista ja työyhteisöstä.
Työhyvinvointiin vaikuttavat siis omat voimavarat kuin työpaikan olosuhteet ja johtaminen. Työpaikan olosuhteisiin voi olla haastavampaa vaikuttaa mutta oman työkyvyn muita kerroksia voidaan tukea muun muassa seuraavaksi esitellyillä keinoilla.
Hyvät elintavat
Kuten tiedämme, hyvä ravitsemus, fyysinen aktiivisuus ja uni ovat toimintakyvyn perusta. Hyvien elintapojen edistäminen tukee mm. voimavaroja, jaksamista, työn kuormituksen hallitsemista, tuki- ja liikuntaelimistön ylläpitoa sekä auttaa etenkin fyysistä kuntoa vaativien tehtävien tekoa.
Työn tauottaminen
Työn tauottaminen rytmittää päivää, lisää tehokkuutta ja tasaa kuormitusta. Etenkin tietotyössä taukoja tulee helpommin laiminlyötyä syömällä lounas tietokoneen edessä töitä tehden.
Taukojen pituus ja luonne riippuu paljon työstä eikä taukoihin vaikuttaminen ole kaikilla työpaikoilla tietenkään mahdollista. Jos taukoihin pystyy vaikuttamaan, niin perinteisten lounas- ja kahvitaukojen lisäksi voi pitää pieniä mikrotaukoja. Mikrotauoilla voi esimerkiksi nousta jaloittelemaan tai hakea lasillisen vettä.
Istumisen vähentäminen
Liika istuminen aiheuttaa monia terveyshaittoja, kuten mm. tuki- ja liikuntaelimistön kuormitusta, niska- ja selkäkipuja sekä alaraajojen turvotusta. Liiallisella istumisella on myös tutkimuksien mukaan yhteys pitkäaikaissairauksien ilmaantumiseen ja ennenaikaisen kuoleman riskiin.
Istumiseen kannattaa siis kiinnittää huomiota. Istumisen vähentämistä voi opetella esimerkiksi sillä, että suorittaa jonkin tietyn työtehtävän aina seisaaltaan. Pienikin jaloittelu työpäivän aikana vilkastuttaa verenkiertoa ja aktivoi
Ergonomian huomioiminen
Tuki- ja liikuntaelimistön heiketessä kannattaa kiinnittää enemmän huomiota omiin työasentoihin. Työasentojen lisäksi huomiota voi kiinnittää näköolosuhteisiin, valaistukseen, esteettömyyteen ja työvälineiden käytön sujuvuuteen. Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy hyvin tarkempaa tietoa paremman ergonomian huomioimiseen.
Stressin ja kuormituksen hallitseminen
Ikääntyessä stressin sietokyky heikkenee. Iän tuoma kokemus ja osaaminen voivat kuitenkin vähentää stressiä, kun kokemukset haastavista tilanteista ja niistä selviytymisestä ovat kasvaneet. Stressinhallinnan keinojen tunteminen tukee silti työhyvinvointia ja etenkin kuormituksesta palautumiseen tulisi kiinnittää huomiota.
Keskeytyksien ja informaatiotulvan hallitseminen
Kognitiivisissa toiminnoissa tapahtuvien muutosten takia keskittymiskykyä ja tarkkuutta vaativat tehtävät voivat tarvita rauhallisemman työympäristön. Nykyajan suuri informaatiotulva voi myös aiheuttaa turhaa kuormitusta, kun informaatiosta yritetään suodattaa tarpeeton tieto pois. Kannattaa siis miettiä, miten omassa työssä keskeytyksiä ja informaatiotulvaa voisi vähentää.
Oman osaamisen varmistaminen
Pitkä kokemus tuo osaamista mutta maailman ja tekniikan jatkuvasti kehittyessä on tärkeää säännöllisesti päivittää osaamistaan. Omien tehtävien hyvä hallitseminen on tärkeässä roolissa työssäjaksamisessa. Osaamista voi päivittää itsenäisestikin mutta työnantajalta kannattaa kysyä mahdollisuutta osallistua erilaisiin koulutuksiin.
Työtuntien vähentäminen/osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle jääminen
Jos omat voimavarat eivät tunnu riittävän kokoaikatyöhön, on yksi vaihtoehto kartoittaa mahdollisuutta vähentää työtunteja. 61 vuotta täytettyään on myös mahdollista jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Tarkempaa tietoa osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä löytyy Kevan sivuilta.
Työstä palautumiseen panostaminen
Iän myötä palautuminen hidastuu, joten riittävään työstä palautumiseen tulisi kiinnittää huomiota. Pitkään jatkunut huono palautuminen voi aiheuttaa terveysongelmia, edistää sairauksien kehittymistä sekä lisätä terveydelle epäsuotuisaa käyttäytymistä.
Esimerkiksi hyvät elintavat, riittävä lepo ja mieleinen tekeminen ovat hyviä tapoja tukea palautumista. Lomapäiviä tai muita vapaita voi lisäksi pyrkiä pitämään kuormittavampien työjaksojen jälkeen. Työpäivän aikana vietetyt tauot auttavat myös palautumista jo työpäivän aikana.
Lue myös: Miten edistää aivoterveyttä ja muistia?
Artikkelin kirjoittamisen tukena käytetty seuraavia lähteitä:
Ergonomian tietopankki. Työterveyslaitos. Luettu 14.4.2020. https://www.ttl.fi/tyoymparisto/ergonomian-tietopankki/
Ilmarinen, J. 2012. Aktiivisen ikääntymisen edistäminen työpaikalla. JIC Oy, Gerontologian tutkimuskeskus -Jyväskylän yliopisto, Työterveyslaitos. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto.
Liiallisen paikallaolon haittoja. 2019. UKK-instituutti.
Työkykytalo. 2010. Työterveyslaitos. Luettu 14.4.2020. https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyokykytalo/
Työolobarometri 2018. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:51.
