Vanhuuteen varautuminen ja asioiden ennakointi auttavat tukemaan terveyttä, hyvinvointia, elämänlaatua ja helpompaa arkea myöhemmällä iällä. Ikääntymistä ja vanhuutta ei kannata kuitenkaan pohtia liikaa mutta tiettyjen asioiden huomiointi tukee hyvinvointia ja tuo mielenrauhaa.

 

Terveyden ja elintapojen huomioiminen tukee parempaa terveydentilaa ja elämänlaatua myöhemmin vanhuudessa. Asumisen, taloudellisten asioiden sekä hoidon ennakointi tuo hyötyjä itselle mutta myös auttaa läheisten työmäärää ja vähentää heille mahdollisesti tulevia vaikeita päätöksiä.

 

Seuraavassa 11 tapaa ennakoida ikääntymistä ja tukea hyvinvointia myöhemmällä iällä.

 

 

 

1. Terveysarvojen seuranta

Iän myötä riski sairastua moniin sairauksiin kasvaa, jonka takia säännölliset terveystarkastukset ja omien terveysarvojen seuranta on tärkeää. Sairauksiin ei voida aina vaikuttaa mutta moniin iän myötä yleistyviä sairauksia voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään, viivästyttämään tai löytämään mahdollinen sairaus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

 

 

 

2. Mieleinen tekeminen ja sosiaalisuus

Mieleinen tekeminen ja harrastukset tukevat terveyttä ja hyvinvointia. Sosiaalisuuden, yhteisöllisyyden ja kulttuurin harrastamisen on todettu pidentävän ikää.

 

 

 

3. Stressinhallinta

Stressillä on tutkitusti negatiivinen vaikutus terveyteen. Pitkittynyt stressi edistää ikääntymiseen liittyviä muutoksia, sairausriskiä sekä heikentää toimintakykyä. Mahdolliseen stressiin ja sen hallitsemiseen kannattaa siis kiinnittää huomiota.

 

 

 

4. Uneen ja palautumiseen panostaminen

Riittävä uni ja lepo ovat tärkeä osa terveyttä. Noin 60 ikävuodesta eteenpäin unessa ja sen rakenteessa alkaa esiintyä muutoksia mutta unen tarve ei kuitenkaan olennaisesti laske. Riittävä palautuminen on myös tärkeää, sillä palautuminen hidastuu iän myötä.

 

 

 

5. Ravitsemuksen huomiointi

Ravitsemuksen merkitys korostuu entistään ikääntyessä, joten pieniä terveellisempiä tapoja olisi hyvä lisätä arkeen hyvissä ajoin. Hyvä ravitsemus tukee terveyttä, toimintakykyä ja vaikuttaa mm. moniin sairauksiin ja niistä toipumiseen.

 

 

 

6. Fyysinen aktiivisuus

Fyysinen aktiivisuus on tutkimusten mukaan merkittävä tekijä niin fyysisen kuin psyykkisen terveyden ylläpidossa. Fyysinen aktiivisuus mm. hidastaa ikääntymiseen liittyviä muutoksia kuten sydän- ja verisuonielimistön, lihaksiston, luuston ja aiheenvaihdunnan heikkenemistä sekä vähentää sairausriskiä. Fyysisellä aktiivisuudella voidaan myös vähentää riskiä sairastua muistisairauksiin ja masennukseen.

 

 

 

7. Epäterveellisten tapojen minimointi

Ikääntyessä epäterveelliset elämätavat alkavat näkymään terveydessä helpommin. Ikääntymiseen liittyvien muutosten takia elimistön alkoholinsietokyky heikkenee. Tupakointi taas lisää riskiä entisestään iän myötä enemmän esiintyviin sairauksiin. Tupakointia harva aloittaa enää myöhemmällä iällä mutta tupakoinnin lopettamisella tai vähentämisellä voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia terveyteen.   

 

 

 

8. Suun terveyden hoitaminen

Suun terveys on yhteydessä yleisterveyteen. Iän myötä suussa tapahtuu muutoksia, jotka voivat myöhemmin vaikuttaa syömiseen ja nielemiseen sekä täten merkittävästi elämänlaatuun. Myöhemmin myös pienetkin ravitsemushäiriöt voivat heikentää suun kuntoa ja altistaa suun infektioille.

 

 

 

9. Hoitotahdon tekeminen

Hoitotahtoon kirjataan toiveet mahdollista hoitoa ja hoivaa varten. Näin pystyt vaikuttamaan omaan hoitoosi, vaikka et pystyisi tuomaan toiveitasi enää esille. Hoitotahdon tekeminen vähentää myös läheisten taakkaa päättää vaikeista asioista.

 

 

10. Talouden ja asioiden hoidon ennakointi

Omien taloudellisten ja muiden asioiden hoito kannattaa varmistaa edunvalvontavaltuutuksella siltä varalta, jos ei joskus pystyisi itse asioita hoitamaan.  Edunvalvontavaltuutus takaa, että asiat hoidetaan kuten tahdot ja se on läheisille perinteistä edunvalvontaa helpompi vaihtoehto. Oma eläkekertymä kannattaa myös tarkistaa ja suunnitella mihin kaikkeen se riittää.

 

 

 

11. Asumisen ennakoiminen

Asumista on hyvä ennakoida etenkin, jos on muuttamassa eläkeiässä tai eläkeiän kynnyksellä. Etukäteen olisi hyvä pohtia, onko asunnossa mahdollista asua myös myöhemmin toimintakyvyn heiketessä.

 

 

Tutustu myös kirjavinkkeihin ja terveystesteihin!